Pohjois-Savo on vahva ruoantuotantoalue. Maakunnassa maataloutta ja elintarviketuotantoa harjoitetaan laajasti, ja kotieläintuotannon, kuten maidon ja lihan, sekä marjantuotannon osaaminen on korkealla tasolla. Paikallinen ruokakulttuuri ja pitkään karttunut tuotanto-osaaminen mahdollistavat laadukkaiden raaka-aineiden tuottamisen, niiden jalostamisen korkeatasoisiksi tuotteiksi sekä tuotteiden tarinoiden kertomisen tavalla, joka aidosti kiinnostaa kuluttajia. Pohjois-Savo yhdistää vahvan tuotantokapasiteetin, kulttuurisen osaamisen ja kestävän tuotannon periaatteet, mikä vahvistaa sen asemaa merkittävänä ruoantuotantoalueena.
Mutta mitä lähiruualle kuuluu juuri nyt ja mihin suuntaan sen kehittäminen näyttäisi kulkevan?
Marraskuun 2025 alussa Agri-Food Future -tapahtumassa hankkeella oli oma esittelypiste, jossa vierailijat pääsivät kokeilemaan interaktiivista Lähiruoka-ideaseinää. Ideaseinä tarjosi matalan kynnyksen mahdollisuuden osallistua, ja se osoittautui nopeasti innostavaksi tavaksi kerätä näkemyksiä eri toimijoilta. Seinälle kertyi yhteensä 174 kommenttia ja keskustelut tarjosivat arvokasta tietoa lähiruoan nykytilasta, tulevaisuuden suuntaviivoista sekä kestävän ja vastuullisen tuotannon kehittämisestä. Pisteellä oli tarjolla glögiä, ja apukirjurit auttoivat halukkaita kirjaamaan ajatuksiaan ylös – tämä sai ohikulkijat pysähtymään ja rohkaisi heitä jakamaan omia näkemyksiään.
näkyväksi tekemisestä sekä tarjosi inspiroivia ja käytännönläheisiä esimerkkejä omasta arjestaan.
Kokosimme kaikki ideaseinälle kertyneet näkemykset yhteenvedoksi:
Tuotannon vahvuudet – osaamista, laatua ja sitkeyttä
Lähiruoan tuotanto Pohjois-Savossa on monella tavalla vahvalla pohjalla. Alueen maitotilat ja lihantuotanto ovat kansallista huippua, ja esimerkiksi eläinten hyvinvointia kuvaavat mittarit ovat Suomessa keskimäärin korkeampia kuin EU:ssa yleensä (Ruokavirasto, 2024). Tämä näkyy kuluttajien luottamuksena, kotimainen ruoka mielletään laadukkaaksi ja turvalliseksi.
Ideaseinällä tuotiin esiin:
- tuotekehityksen aktiivisuus
- pienjalostamoiden ja teurastamojen toimiva yhteistyö
- REKO-verkostojen ja yhteiskuljetusten joustavuus
- paikallisten tuotteiden varmistunut laatu ja jäljitettävyys
Samalla moni tuottaja koki tuttuja haasteita. Kannattavuus on yhä tiukilla, mikä näkyy valtakunnallisestikin: Tilastokeskuksen mukaan maataloustulot ovat viime vuosina kasvaneet hitaammin kuin tuotantokustannukset. Byrokratia ja keskusliikkeiden vaatimukset vievät aikaa, eivätkä pienet tilat aina pysty vastaamaan samoihin paperivaatimuksiin kuin suuret toimijat.
Myynti ja markkinointi – tarinat, aitous ja näkyvyys
Kuluttajien kiinnostus lähiruokaa kohtaan on Suomessa vahvaa. Lähes 80 % suomalaisista kertoo suosivansa kotimaisia tuotteita ensisijaisesti eettisyyden, jäljitettävyyden ja maun vuoksi (Kuluttajaliiton kysely 2023).
Pohjois-Savossa lähiruoka näkyy jo nyt:
- tapahtumissa, toreilla ja lähiruokapäivillä
- sosiaalisen median vaikuttajien sisällöissä
- valikoiduissa ravintoloissa ja kauppojen teemaesillepanoissa
Silti kilpailu hyllytilasta on kovaa. Kauppojen private label -tuotteet vievät näkyvyyttä, ja pienempien tuotemerkkien on vaikea erottua.
Tähän osallistujat ehdottivat konkreettisia parannuksia:
- läpinäkyvä ja aitoutta korostava markkinointi
- selkeät alkuperämerkinnät myös ravintoloiden ruokalistoihin
- QR-koodit, tarinat ja kartat helpottamaan kuluttajan valintoja
- pientuottajien omia myyntikanavia keskusliikkeiden rinnalle
Yhteistyö ja verkostot ratkaisevat
Pohjois-Savossa toimii jo paljon yhteistyöhankkeita, koulutuksia ja klustereita, mutta niiden potentiaali on vielä suurempi. Ideaseinällä toivottiin:
- konkreettisempia tekoja puheiden lisäksi
- maakunnallista lähiruokastrategiaa
- tuottajien ja ravintoloiden tiiviimpää vuoropuhelua
- poliittista ohjausta ja tukea pienille tiloille
- vahvempaa panostusta ruokamatkailuun
Yksi kommentti tiivisti paljon: ”kehu kaveria”. Yhteisöllinen ylpeys nostaa koko alueen näkyvyyttä.
Kuluttaja on avain – kunhan tieto ja saatavuus ovat kunnossa
Kuluttajien lähiruoka-asenteet ovat myönteisiä, mutta arjen valinnoissa ratkaisee ennen kaikkea saatavuus. Jos tuote ei löydy helposti, se jää usein ostamatta.
Siksi tarvitaan:
- myymäläautoja, verkkokauppoja ja uusia jakelukokeiluja
- selkeämpiä lähiruokahyllyjä ja opasteita
- kauppojen, ravintoloiden ja tuottajien yhteisiä kampanjoita
Pitkällä aikavälillä ratkaisevaa on ruokakasvatus. Ideaseinällä korostettiin, että ymmärrys ruoan alkuperästä rakentuu jo lapsuudessa: päiväkotien ruokailussa, koulun kotitaloustunneilla ja maatilavierailuilla. Kun nuoret oppivat arvostamaan ruokaa ja sen tekijää, kasvaa samalla ymmärrys ympäristöstä ja vastuullisesta kuluttamisesta.
Mihin suuntaan olemme menossa?
Agri-Food Futuren ideaseinä osoitti, että lähiruoalla on selkeä suunta: kohti läpinäkyvää, kestävää ja yhteisöllistä ruokajärjestelmää. Samalla se kirkasti, mitä tarvitsemme seuraavaksi.
Pohjois-Savon lähiruoan tulevaisuudessa korostuvat:
✔ Jalostusasteen kasvattaminen ja tuottajan roolin korostaminen brändäyksessä
✔ Markkinoinnin autenttisuus, tarinat ja selkeät alkuperämerkinnät
✔ Uudet myyntikanavat ja toimivat logistiikkaratkaisut
✔ Verkostojen vahvistaminen ja yhteinen strateginen suunta
✔ Tuotannon kannattavuuden parantaminen ja huoltovarmuuden turvaaminen
✔ Lapsista alkaen rakentuva ruokakasvatus ja lähiruoan arvostus
Lähiruoka ei ole vain ravintoa – se on osa kulttuuriamme, maisemaamme ja identiteettiämme. Pohjois-Savolla on kaikki mahdollisuudet olla lähiruoan suunnannäyttäjä. Kun ylpeys omasta tekemisestä kulkee koko ketjun läpi, syntyy alueelle elinvoimaa, joka näkyy sekä lautasella että arjessa.
Kiitos kaikille, jotka osallistuivat ideaseinälle ja jakoivat näkemyksiään!
Kommentit tarjoavat arvokasta pohjaa jatkokehitykselle ja tuleville projekteille.
Lähituotteilla makua lautaselle -hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta.
