Ruokaa tuotetaan Pohjois-Savossakin monin eri tavoin ja erilaisessa mittakaavassa. Vaikka kuluttajalle on arjen kiireessä helpointa ostaa valtaosa ruuastaan isojen kauppaketjujen valikoimista, on vaihtoisille suoramyyntikanaville edelleen tarvetta ja kysyntää. Osa myyntituotteista on hyvin sesonkiluontoisia, kuten esimerkiksi marjat, jolloin tuottajalle on mielekästä ja tarpeellista hyödyntää useita rinnakkaisia myyntikanavia.
Joidenkin raaka-aineiden tuotantomäärät voivat olla niin pieniä, että ne eivät sovellu markettien ympärivuotiseen tarjontaan. Osalle kuluttajista on myös tärkeää, että tuotteella on kasvot ja toimitusketju tuottajalta kuluttajalle on mahdollisimman lyhyt. Suora kontakti tuottajan ja ostajan välillä mahdollistaa maistattamista, tuotteen jatkokehitysideointia, reseptiikan tarjoamista ja suoran keskusteluyhteyden rakentamista ruokaketjun eri toimijoiden kesken. Suoramyynti mahdollistaa tuottajalle vapauden määritellä itse tuotteelleen hinta ja mahdollisesti saada näin parempi kate työlleen.
Lähiruoka lähemmäs asiakasta – Vaihtoehtoiset myyntikanavat Pohjois-Savossa -webinaarissa 20.1.2026 aihetta lähestyttiin runsaslukuisen yleisön läsnä ollessa monelta eri kantilta – ohessa iltapäivän puheenvuorot tiiviisti paketoituina:
Digityökalut mahdollistavat tuottajan ja kuluttajan suoran kohtaamisen
Tilaisuuden avauspuheenvuorossa suoramyynnin ja -ostamisen työkalu Graanin perustaja Maarit Rockenfeller esitteli Graanin tarjoamia mahdollisuuksia sekä tuottajalle että kuluttajalle. Vuosituhannen vaihteessa oman mansikkatilan tarpeisiin syntynyttä Graania käyttää tällä hetkellä noin 80 tuottajaa ja sen välityksellä solmitaan vuosittain 3500 kauppaa yli 300 000 euron arvosta.
Graani on selainpohjainen sovellus, jossa on kaksi käyttöliittymää – yksi tuottajalle ja toinen asiakkaalle. Tuottajalle Graani tarjoaa mahdollisuuden vastaanottaa ja hallinnoida tilauksia digitaalisesti, reaaliaikaiset myynnin yhteenvedot, helpon raportoinnin, automaattisen asiakasrekisterin, markkinointityökalut sekä mahdollisuuden asiakaspalautteen keruuseen. Graani ei kuitenkaan hoida rahaliikennettä tai tuotteiden kuljetusta, vaan tuottaja ja asiakas sopivat maksun ja tuotteen noudon esimerkiksi REKO-rinkien yhteyteen. Ostajalle Graani tuo helppoutta lähiruokatuotteiden löytämiseen ja tilaamiseen. Sovelluksessa aiemmat tilaukset ovat muistissa ja sovellus myös muistuttaa asiakasta lähestyvistä noutoajankohdista.
Graani on edelleen pilottituote, jonka kehitystyö on meneillään. Pilotoinnin aikana Graanin veloitus sen kautta kulkeneesta liikevaihdosta on 1 %, eikä siihen sisälly kiinteitä kuluja. Halutessaan yritys voi hankkia Graanilta myös maksullisia lisäpalveluita (Graani Advisory) mm. tuotekorttien ja kuvien laadintaan.
Kestävästi tuotettu ja hyvin säilyvä lähiruoka tai käsityö on mieluinen tuliainen
Ravintolamestarit Oy:n Veera Niskanen kertoi omassa puheenvuorossaan yrityksen Kuopion Joulutorilla ylläpitämästä Taste Savo popup-myymälästä sekä Puijon Majalla sijaitsevasta lähituotepuodista. Taste Savo popup-myymälä sai alkunsa Savolaisuus on makuasia -hankkeen pilottina ja on nyt jatkanut itsenäistä toimintaansa jo useiden vuosien ajan Ravintolamestareiden operoimana.
Niskasen mukaan on tärkeää kiinnittää huomiota monipuolisiin valikoimiin sekä tuotteiden säilyvyyteen. Tuotteet otetaan myyntiin sekä Joulutorilla että Puijon Majan puodissa provisiopalkkioperiaatteella. Joulutorin tuotehaku avautuu jo toukokuussa ja joka vuosi pyritään löytämään myös uutuuksia valikoimaan; tuotteiden tulee kuitenkin aina olla yhteisten arvojen mukaisia: kestävästi tuotettu, hyvin säilyvä lähiruoka tai käsityö on matkailijallekin mieluinen tuliaisostos. Erityisesti valikoimiin kaivattaisiin Niskasen mukaan paikallisia makeisia.
Ruoan noutoautomaatit tulevaisuuden ratkaisu?
Mielenkiintoisen näkymän kenties tulevaan tarjosi Janne Niiranen puhuessaan ruoan noutoautomaattien mahdollisuuksista. Hiljattain valmistuneessa agrologin opinnäytetyössään (Savonia AMK) Niirasen tavoitteena oli ollut selvittää mitä pitäisi tehdä, jotta ruoan noutoautomaattien käyttö suoramyynnissä saataisiin lisääntymään. Ruoan noutolokeroita on ollut käytössä Suomessa 2010-luvun loppupuolelta lähtien. Tiloilla automaatteja on ollut vain muutamien viime vuosien ajan, arviolta 20–30 tilalla. Saksassa ja Italiassa ruoka-automaatteja on sen sijaan jo runsaasti, esimerkiksi Saksassa yli 2000 kpl, mikä tarkoittaisi väkilukuun suhteutettuna noin 140 automaattia Suomeen.
Osana opinnäytetyötään Niiranen toteutti kyselyn tuottajille ja jatkojalostajille sekä kuluttajille. Kyselyiden mukaan kiinnostusta automaatteja kohtaan on sekä tuottajien että kuluttajien keskuudessa ja merkittävä osa tuottajista olisi myös kiinnostunut kokeilemaan automaattien käyttöä. Molemmissa ryhmissä potentiaalisimpina sijainteina automateille pidettiin kaupunkien keskustoja ja kauppakeskuksia, jonne asiointi muutoinkin suuntautuu.
Opinnäytetyössään Niiranen selvitti myös nyt tarjolla olevien automaattien teknisiä ominaisuuksia sekä hintatietoja ja laati hintavertailuja eri vaihtoehdoille (esim. automaatin sijainti, oma/vuokralaite jne). Automaattien käytössä tuotteiden logistiikka on edelleen iso kysymys; kuinka usein lokerot tarvitsee täyttää ja kuka sen työn tekee; missä tuotteita välivarastoidaan ja kuka vastaa siitä? Niirasen opinnäytetyöhön ja siinä tehtyihin laskemiin on mahdollista tutustua tarkemmin verkossa Niiranen_Janne.pdf.
Terveisiä tuottajalta
Tuottajan terveiset tilaisuuteen toi leppävirtalainen lammastilallinen Tuulikki Böhmisch Kaunismaan tilalta. Pitkään jatkuneen uransa aikana Tuulikki on ehtinyt markkinoida tuotteitaan lukuisien eri myyntikanavien kautta, kokemusta on kertynyt niin REKO-ringeistä, lähituotepuodeista, erilaisista messu- ja popup-tapahtumista, verkkokaupasta kuin tilapuodin ylläpidostakin. Myös aktiivinen mukana olo erilaisissa lähiruokaan kytkeytyvissä hankkeissa on tuonut paljon hyvää mukanaan. Parhaaksi markkinapaikaksi Tuulikki nimesi Kuopion Joulutorin, jossa Kaunismaan tuotteet ovat olleet esillä alusta saakka.
Pientuottajan kokemiksi haasteiksi Tuulikki nimesi muun muassa pienet tilausmäärät, etäisyydet, paikkamaksut ja provisiot sekä myynnin kausiluonteisuuden. Kehitettävää Tuulikki näki alueellamme muun muassa yhteistyössä, lähiruokahankkeissa, markkinoinnissa sekä lähimenua toteuttavissa popup-ravintoloissa.
ProYritys Nyt – matalan kynnyksen yrityspalveluja maaseudulle
MKN Itä-Suomen yritysasiantuntija Heli Sulola esitteli omassa puheenvuorossaan ProYritys Nyt -hankkeen, joka tarjoaa helposti saavutettavia yrityspalveluja monialaisille maatiloille, maaseudun yrittäjille sekä yritystoimintaa suunnitteleville. Hanketta toteuttavat MKN yrityspalvelut/ProAgria Itä-Suomi ry ja Suomen 4H-liitto. Hanke on EU:n osarahoittama.
ProYritys Nyt tarjoaa käytännönläheistä neuvontaa liikeidean kehittämisestä yritysmuodon valintaan sekä markkinoinnin ja talouden perusteisiin. Tavoitteena on madaltaa kynnystä yrittäjyyteen ja vahvistaa osallistujien valmiuksia toimia muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen asiantuntijat tarjoavat henkilökohtaista sparrausta ja ajantasaista tietoa oman yrittäjäpolun rakentamiseen. Yhteistyö 4H-liiton kanssa korostaa nuorten yrittäjyyskasvatuksen merkitystä. 4H-yrittäjyyden kautta nuoria rohkaistaan tunnistamaan oma osaamisensa ja kokeilemaan pienimuotoista yritystoimintaa turvallisessa ympäristössä.
Hankkeen palvelut vastaavat maaseudun yritysten ja monialaisten maatilojen tarpeeseen saada ketteriä ja helposti saavutettavia tukipalveluja. Toiminnassa painottuvat käytännönläheisyys, yhteisöllisyys ja jatkuva oppiminen. ProYritys Nyt vahvistaa alueellista yhteistyötä tuomalla yhteen asiantuntijoita, yrittäjiä ja tulevaisuuden osaajia.
REKO-lähiruokaringit kaipaavat uutta nostetta – paikallisuus voisi saada tukea myös harrasteryhmiltä
MKN Itä-Suomen ruoka- ja elintarvikeasiantuntija Sanna Louna tarkasteli iltapäivän päätteeksi REKO-lähiruokarinkien nykytilannetta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. REKO-toiminta käynnistyi Suomessa vuonna 2013, ja alkuvuosina se sai runsaasti julkisuutta ja innokkaita käyttäjiä. Myös koronapandemian aikana ringit toimivat aktiivisesti, kun tavanomainen kaupassa asiointi oli monille haastavaa.
Viime vuosina REKO-ryhmien toiminta on kuitenkin monilla paikkakunnilla hiipunut. Vuonna 2021 valtakunnallisissa ryhmissä oli vielä noin 435 000 jäsentä ja noin 4 000 tuottajaa, mikä kertoo toiminnan valtavasta potentiaalista. Nyt haasteena on löytää keinoja, joilla ringeille saataisiin uutta nostetta ja toimintaa voitaisiin vahvistaa sekä kuluttajien että tuottajien näkökulmasta.
Kaikki kuluttajat eivät edelleenkään tiedä, mitä REKO-ringit ovat tai miten ne toimivat. Toiminnan elinvoimaisuus edellyttää riittävää määrää tuottajia ja monipuolista tarjontaa, jotta asiakkaat innostuvat tekemään säännöllisiä ostoksia. Lisäksi jakopaikan tulee olla helposti saavutettavissa sekä ostajille että myyjille.
REKO on lähtökohtaisesti erinomainen jakelu- ja markkinointikanava pienille tuottajille, mutta se tarvitsee uudenlaista näkyvyyttä ja aktiivisia avauksia, jotta sen potentiaali saataisiin täysimääräisesti käyttöön. Myös Facebookin näkyvyysperiaatteet ovat muuttuneet REKON toiminta-aikana. REKO-avaukset eivät välttämättä enää nouse seuraajan uutisvirtaan, vaan ryhmässä pitäisi muistaa käydä aktiivisesti katsomassa REKO:n kuulumisia.
Voisivatko harrasteryhmät ja koululuokat tukea lähituottajia?
Lounan puheenvuoron lopussa keskusteltiin myös uudenlaisesta yhteistyömahdollisuudesta: voisivatko tuottajat hyödyntää markkinoinnissa ja myynnissä harrasteryhmiä ja koululuokkia, jotka keräävät rahaa omaan toimintaansa esimerkiksi luokkaretkiä varten?
Tällä hetkellä monet urheiluseurat ja koululuokat myyvät varainhankintatuotteita, kuten wc-paperia, sukkia, keksejä ja leivonnaisia. Näiden tuotteiden alkuperä ei kuitenkaan useinkaan ole kotimainen. Louna nosti esiin ajatuksen, että pienet suomalaiset tuottajat voisivat tarjota omia tuotteitaan näiden ryhmien myytäviksi. Ryhmä saisi myynnistä provisiota, ja kuluttaja voisi ostaa aidosti kotimaisia ja paikallisia tuotteita. Tällainen yhteistyö tukisi samanaikaisesti paikallisia tuottajia, kotimaisen ruoan arvostusta ja nuorten harrastustoimintaa.
Tilaisuus järjestettiin hankeyhteistyönä Agri-Food Network-, Lähituotteilla makua lautaselle- ja ProYritys Nyt -hankkeiden kesken. Hankkeet ovat saaneet rahoitusta Europan aluekehitysrahastosta sekä Euroopan maaseuturahastosta. Lisätietoja tapahtumasta Katja Lappalainen, katja.lappalainen@mkn.fi, puh. 050 3088916.
Lähituotteilla makua lautaselle -hankkeessa parannetaan paikallisen ruuan saatavuutta ammattikeittiöille, edistetään paikallisen ruuan menekkiä ja autetaan pohjoissavolaisia ruoka-alan toimijoita verkostoitumaan paremmin. Tavoitteena on lisätä yritysten ymmärrystä oman toiminnan vastuullisuudesta ja kestävyydestä. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta.
