Maanantaina 17. marraskuuta Palvelualan Opistolla Kuopiossa järjestettiin glögitasting, jossa seitsemän paikallista glögiä pääsi ammattilaisten arvioitavaksi. Tilaisuuden tavoitteena oli tuoda esiin Pohjois-Savon glögien monipuolisuus, paikalliset raaka-aineet ja valmistajien oma kädenjälki.
Vaikka Pohjois-Savossa on tarjolla muitakin paikallisia glögejä, kaikkia ei voi maistella samalla kertaa. Liian monen tuotteen samanaikainen arviointi saattaa heikentää maistajien herkkyyttä ja motivaatiota, jolloin hienojen makuerojen havaitseminen vaikeutuu. Siksi tastingiin valittiin seitsemän glögiä, jolloin arvioiden luotettavuus ja maistelukokemus pysyivät parhaalla mahdollisella tasolla.
Tapahtuman järjesti Lähituotteilla makua lautaselle -hanke. Tastingin glöginäytteet olivat alkoholittomia, osa valmiita glögijuomia, osa tiivisteitä. Glögeistä muodostui monipuolinen makukattaus, johon kuului perinteisemmin maustettuja glögejä, kevyempiä ja raikkaita vaihtoehtoja sekä syviä ja täyteläisiä makuja. Mukana oli myös muutamia maukkaita yllätyksiä, jotka poikkesivat totutusta linjasta. Tasting toteutettiin sokkomaistatuksena ja glögit sekä tekijät niiden takana paljastettiin vasta tilaisuuden päätteeksi. Näin haluttiin varmistaa mahdollisimman tasapuolinen arviointi tuotteille.
Tastingissä mukana olleet glögit
- Talwimaku glögikuohujuoma: Kahvila-ravintola Iltalypsy (Iisalmi, Kiuruvesi)
- Jouluglögi: Alahovin viinitila (Vaajasalo, Kuopio)
- Mansikkaglögi: Nenosen mansikkatila (Suonenjoki)
- Vadelmainen aronia glögitiiviste: Puustijärven tila (Lapinlahti)
- Mansikkaglögi: Vaittilan marjatila (Jännevirta, Kuopio)
- Loimu Talviomena: Lignell & Piispanen (Kuopio)
- Luomuglögi omena-päärynä: Pohjolan Hedelmä (Jännevirta, Kuopio)
Arvioinnista vastasi alan osaajista koottu raati
Arviointiraati koottiin ruoka- ja ravintola-alan ammattilaisista, joilla on kokemusta juomien tarjoilusta ja ruoan yhdistämisestä. Raati edusti myös potentiaalista kohderyhmää, jolle paikalliset glögituotteet voivat tulevaisuudessa olla kiinnostava lisä oman yrityksen tuotevalikoimaan.
- Baarimestari Ville-Markus Laitinen, Pannuhuone Gust.Ranin, Ravintolamestarit (Kuopio)
- Yrittäjä Jarna Kaplas, ravintola Ehtoo (Rautalampi)
- Yrittäjä Johannes Teppo, Bar Lähtöruutu (Kuopio)
- Yrittäjä Annukka Roth, Umami Kuopio (Kuopio)
- Keittiömestari Teemu Kotiniemi PeeÄssä / Ravintola Hillside (Tahko, Nilsiä)
- Freelancertoimittaja Antti Hirsaho, Radio Sandels (Iisalmi)
- Ammattillinen opettaja Jaana Honghin, Palvelualan Opisto Kuopio (Kuopio)
Raadin tehtävänä oli arvioida glögejä erityisesti värin, tuoksun, makeuden, hapokkuuden, mausteisuuden ja kokonaisuuden tasapainon näkökulmasta.
Takana vasemmalta: Teemu Kotiniemi, Antti Hirsaho ja Jaana Honghin.
Tastingin kulku ja raadin työskentely
Tilaisuuden aluksi käytiin lyhyt kertaus aistivaraisesta arvioinnista, mutta tasting pidettiin pääosin vapaamuotoisena ja keskustelupainotteisena.
Glöginäytteet valmistettiin käyttöohjeiden mukaan, ja raati arvioi ne aluksi itsenäisesti, yksi kerrallaan , lomakkeiden avulla. Lomakkeissa tarkasteltiin muun muassa aistittavia ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia. Jokaisen maistelukierroksen jälkeen käytiin lyhyt keskustelu tuotteiden antamasta ensivaikutelmasta. Anonyymien näytteiden ansiosta arviointi kohdistui juomien laatuominaisuuksiin. Raadissa nousi esiin myös herkullisia makupariehdotuksia. Lopuksi arvioinnit vedettiin yhteen keskustelen, ja raati nimesi suosikkinsa anonyymeista näytteistä ennen glögien paljastamista.
Moni glögi oli raatilaisille uusi, ja paljastuksen jälkeen myös pakkaukset herättivät keskustelua. Glögit saivat yleisesti hyvää palautetta.
Raadin suosikeiksi nousivat:
Vadelmainen aronia glögitiiviste:
Puustijärven tila (Lapinlahti)
Mansikkaglögi:
Vaittilan marjatila (Jännevirta, Kuopio)
Raadin havaintoja ja nostoja
Raadin arvioinnissa kehitysnäkökulmina korostuivat makeuden ja hapokkuuden tasapainottaminen, rohkeampi maustaminen sekä sekoitussuhteiden tarkastaminen. Raati huomautti myös, että tuotteet erottuisivat paremmin, jos pakkaus tukisi niiden laatua ja käyttötarkoitusta. Lahjatuotteissa toivottiin erityisesti juhlavaa ilmettä, joka korostaisi glögin arvoa.
Raadissa keskusteltiin, että glögi tunnistetaan omaksi juomakseen, vaikka sen makumaailma voi vaihdella – perinteiset joulumausteet eivät ole pakollisia, mutta tietyt elementit auttavat säilyttämään juoman tunnistettavuuden. Samalla raati piti arvokkaana sitä, että glögejä on monenlaisia, eri vahvuisia ja erilaisiin käyttöyhteyksiin sopivia. Tämä monipuolisuus ja selkeys luo mahdollisuuden myös positiivisille yllätyksille: se haastaa valmiita mielikuvia glögistä, tukee onnistunutta asiakaskokemusta ja avaa tilaa uudenlaisille makuelämyksille.
Monipuolisuus näkyi myös makuyhdistelmissä, jotka nousivat arvioinneissa keskeiseksi teemaksi. Glögit sopivat perinteisen joulupöydän lisäksi juomasekoituksiin, mocktaileihin ja seurustelujuomiksi. Raati kannusti tuottajia tuomaan näitä makupareja ja käyttöyhteyksiä näkyviin markkinoinnissa – esimerkiksi yhdistämällä glögiä juustojen, leivonnaisten, pipareiden, suklaan, hedelmien tai pähkinöiden kanssa.
Raati ehdotti lisäksi, että kahvilat ja ravintolat voisivat tarjota glögitastingeja pieninä maisteluannoksina. Tasting-”platterit” auttaisivat asiakkaita vertailemaan eri makuja, tutustumaan paikallisiin glögeihin ja tuotevertailu seurueissa voisi toimia hauskana interaktiivisena ohjelmanumerona.
Kootut arvioinnit ja kommentit välitetään valmistajille, jotta ne voivat hyödyntää niitä jatkokehityksessä.
Paikallinen glögi on myös vastuullinen lahjaidea
Paikallinen glögi on erinomainen käyttölahja ja sopii esimerkiksi:
🎁 henkilökunnan joululahjaksi
🎁 yrityslahjaksi
🎁 viemiseksi juhliin
🎁 tai omaan talvi-iltaan nautittavaksi.
Päivässä oli juhlan tuntua
Päivän tasting osoitti jälleen, miten korkeatasoista ja monipuolista glögiosaamista Pohjois-Savosta löytyy. Makumaailmat olivat rikkaita, jalostusosaaminen vakuuttavaa ja uusia ideoita uskallettiin kokeilla rohkeasti.
Tasting sai erityisen merkityksen, sillä se osui samalle päivälle kuin Kuopion virallinen syntymäpäivä 17.11.2025. Päivän kunniaksi toivotettiin onnea 250-vuotiaalle Kuopiolle – samalla juhlistettiin paikallista yrittäjyyttä, maakunnan korkealaatuisia tuotteita ja pitkää glögiperinnettä. Tilaisuus muistutti myös siitä, miten paljon osaamista ja luovuutta Pohjois-Savosta löytyy.
Glögin historia
Glögi itsessään kantaa pitkää ja kiehtovaa historiaa. Vaikka nykyään glögi mielletään vahvasti suomalaiseksi joulujuomaksi, sen juuret ulottuvat antiikin Roomaan, jossa Apiciuksen keittokirja kuvaa varhaisen maustetun, lämmitetyn viinin. Lämmitetty maustettu viini levisi myöhemmin Eurooppaan ja vakiintui Pohjoismaissa 1800-luvulla joulunajan juomaksi. Suomeen glögi rantautui Ruotsista 1900-luvun alussa ja yleistyi 1960–70-luvuilla kaupallisten mehupohjaisten glögien myötä.
Pohjois-Savon nykyiset glögituotteet jatkavat tätä pitkää perinnettä ja tuovat siihen omia raikkaita tulkintojaan.
Koostetut raadin arviot glögeistä, tuotteet on arvioitu aistinvaraisesti sokkomaisteluna (anonyymit tuotenäytteet).
| GLÖGI | YLEISTÄ | PARASTA | KEHITETTÄVÄÄ | KÄYTTÖ-SUOSITUKSET |
| Talwimaku glögikuohujuoma: Kahvila-ravintola Iltalypsy (Iisalmi, Kiuruvesi) | Kaunis syvänpunainen juoma, jonka tuoksu on selvästi herukkainen ja marjainen, aavistuksen mausteinen mutta hillitty. Maku on raikas, kevyt ja hapokas, ja pehmeä, mieto pore tekee kokonaisuudesta helposti lähestyttävän. Jälkimaku on miellyttävä ja raikas. Makeahko kokonaisuus, jota kevyt mausteisuus täydentää tuoden talvista fiilistä ilman, että mausteet ottavat liikaa roolia. | Syvänpunainen väri, raikas marjaisuus, kevyt hapokkuus ja pehmeä pore. | Mausteisuutta voisi olla hieman enemmän tuomaan syvyyttä, ja makeutta voisi keventää, jolloin aromit avautuisivat vielä selkeämmin. | Viilennettynä alkumaljaksi, juustojen ja leikkeleiden rinnalle tai erilaisiin juoma-sekoituksiin. Hyvä vaihtoehto perinteisesti lämmitettävälle gögille. |
| Jouluglögi: Alahovin viinitila (Vaajasalo, Kuopio) | Tumma punaruskea juoma, jonka tuoksussa on hienovaraista vaniljaa ja kevyttä tanniinisuutta. Maku on hapokas, jopa tanniininen, kepeä ja maltillisen makea, aavistuksen punaviinimäinen. Suutuntuma on kevyt ja mehumainen, ja kokonaisuus jää hieman ohueksi . Makua voisi syventää mausteilla ja pieni makeuden lisäys voisi pyöristää aromeja. Vanilja tuo pehmeyttä, mutta yleisilme on hillitty ja vähämausteinen. | Tanniininen vivahde, maltillinen makeus, raikas ja kepeä profiili. | Mausteisuutta ja syvyyttä voisi lisätä, hienovarainen makeuden lisääminen saattaisi pyöristää makuja ja vahvistaa kokonaisvaikutelmaa. | Glögi, joka sopii niille, jotka arvostavat juomassa keveyttä ja vähäsokerista luonnetta. Toimii hyvin pohjaglöginä erilaisissa juomasekoituksissa. |
| Mansikkaglögi: Nenosen mansikkatila (Suonenjoki) | Kirkkaan mansikanpunainen juoma, jonka tuoksu tuo mieleen mummon mansikkamehun. Maku on makeahko, lempeän hapokas ja selvästi mansikkainen, kepeä ja helposti lähestyttävä, ja jälkimaku on pehmeän makea. Hento hapokkuus tasapainottaa makeutta mukavasti, mutta makua voisi syventää lisäämällä mausteita tai vaniljaa, ehkä yrttejä kuten minttua, jolloin glögimäiset elementit tulisivat paremmin esiin. Mansikka ei ole tyypillinen glögin pohjamarja, mikä tekee juomasta erikoisen ja innovatiivisen. | Kaunis ja raikas väri, voimakas mansikan tuoksu, selvästi mansikkainen maku, sopii koko perheelle, tasapainoinen ja helposti lähestyttävä makumaailma. | Lisää glögin elementtejä ja mausteisuutta, jotta maku syvenee ja monipuolistuu. | Kesä talven keskelle. Sopisi nautittavaksi myös kylmänä vaihtoehtona tai erilaisiin juomasekoituksiin. Koko perheen juoma. |
| Vadelmainen aronia glögitiiviste: Puustijärven tila (Lapinlahti) | Viininpunainen juoma, jonka tuoksu on hento ja mielenkiintoinen: erottuvat marjaisuus, puolukkaa, tähtianista ja rosmariinia. Maku on tasapainoinen, sopivan makea ja marjaisa, ja tähtianis tuo siihen kiinnostavan vivahteen. Juoma on täyteläinen mutta helposti nautittava, pieni hapokkuus ja kevyt kitkeryys tasapainottavat makeutta, ja kokonaisuus jää mieleen makuseikkailuna. Makuyhdistelmä ei tavanomainen, vaikeasti tunnistettava, mikä tekee siitä kiinnostavan. | Tasapaino marjojen ja mausteiden välillä, mielenkiintoinen ja erilainen makumaailma, monikäyttöinen kokonaisuus, miellyttävä väri ja tuoksu. | Makeutta voisi aavistuksen keventää ja glögin elementtejä sekä mausteisuutta voisi hieman korostaa. | Sopii pipareiden, juustojen, pähkinöiden ja päärynän kanssa, sekä erilaisiin juomasekoituksiin. |
| Mansikkaglögi: Vaittilan marjatila (Jännevirta, Kuopio) | Tumma, samea juoma, jonka tuoksu on marjaisa ja jouluinen: kirsikkaa, luumua, mustikkaa, herukkaa ja aavistus anista sekä mansikkaa. Maku on erittäin täyteläinen ja tasapainoinen, marjaisuuden ja mausteiden yhdistelmä runsas ja miellyttävä, pieni hapokkuus tasapainottaa kokonaisuutta. Jälkimaku viipyilevä ja lämmittävä. | Runsas maku, marjaisuus ja mausteiden hyvä tasapaino, täyteläinen ja jouluinen kokonaisuus. | Happoa voisi korostaa esimerkiksi raparperilla tai tyrnillä pirskahtelevuuden lisäämiseksi ja keventämään kokonaisuutta. | Perinteisenä joulun juomana, pipareiden ja juustojen kanssa, pohjana erilaisille juomasekoituksille. Voisi toimia kuohuvan kanssa. |
| Loimu Talviomena: Lignell & Piispanen (Kuopio) | Vaalea ja raikas juoma, jonka tuoksu on hedelmäinen ja makeahko: päärynää, omenaa, aprikoosia, banaania ja ripaus kanelia. Maku on harmoninen, makea mutta tasapainossa, mausteet mukana sopivasti. Tuoksun vahva omenaisuus ei maistunut niin vahvasti maussa. Suutuntuma kevyt mutta samalla täyteläinen, jälkimaku miellyttävän pehmeä. Juoma erottuu vaaleudellaan ja hedelmäisellä profiilillaan, ja siinä on uusi, innovatiivinen ote glögiperinteeseen. | Erottuva kokonaisuus, hyvä jälkimaku, miellyttävä ja monipuolinen, hedelmäinen aromimaailma. | Makeutta voisi hieman keventää, jotta kokonaisuus olisi vielä harmonisempi. | Alkumaljana, erilaisissa juomasekoituksissa, esimerkiksi pistaasipähkinän ja aurajuuston kanssa. Glögien nekkutikkari! Sopii koko perheelle, |
| Luomuglögi omena-päärynä: Pohjolan Hedelmä (Jännevirta, Kuopio) | Samea, rustiikkinen juoma, jonka tuoksussa erottuvat omena, luumu ja kaneli. Maku on miellyttävästi makeahko ja erittäin mausteinen, pieni hapokkuus tukee kokonaisuutta ja tuo raikkautta. Suutuntuma on täyteläinen ja jälkimaku vivahteikas, syvä omenainen maku tekee juomasta rohkean ja erottuvan vaihtoehdon. | Syvä, omenainen maku, rohkea ja erilainen, miellyttävä ja mausteinen jälkimaku. | Makeutta voisi hieman keventää ja mausteisuutta hienosäätää, jotta muut aromit pääsevät paremmin esiin. | Tarjottavaksi juustojen ja jouluruokien kanssa, sekä erilaisiin juomasekoituksiin. |
Lisätietoja:
Jaana Honghin, jaana.honghin@paok.fi, 044 767 5061
Hannaleena Uhlbäck-Ropponen, hannaleena.uhlback-ropponen@savonia.fi, 044 785 5580
Johanna Kantala, johanna.kantala@savonia.fi, 044 7856929
Lähteet:
Lehtinen, A. (2024). Pitkän historian omaavasta glögistä on moneksi. Juomaposti.
Karvo, E. (2021). Adventtikalenteri 1: Glögi. Kulttuurihistoriallinen seura.
Lähituotteilla makua lautaselle -hankkeessa parannetaan paikallisen ruuan saatavuutta ammattikeittiöille, edistetään paikallisen ruuan menekkiä ja autetaan pohjoissavolaisia ruoka-alan toimijoita verkostoitumaan paremmin. Tavoitteena on lisätä yritysten ymmärrystä oman toiminnan vastuullisuudesta ja kestävyydestä. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta.
