Ruokaketju on valtava voima suomalaisessa yhteiskunnassa. Se työllistää, ruokkii, innovoi ja kokoaa yhteen niin alkutuottajat, jalostajat, kaupan kuin ammattikeittiöt. Kun tämä ketju liikkuu kohti kestävämpiä valintoja, vaikutus ei ole pieni – se on merkittävä. Siksi on hienoa, että juuri nyt yhä useampi yritys pohtii, miten vastuullisuutta voisi vahvistaa omassa toiminnassaan.
Vastuullisuudessa ei kuitenkaan ole kyse täydellisyydestä, vaan jatkuvasta liikkeestä. Se ei ole irrallinen projekti, vaan asenne, jonka voi liittää osaksi arkea ilman suuria investointeja tai raskaita järjestelmiä. Tärkeintä on aloittaa – ja hyödyntää kaikki ne mahdollisuudet, joita jo nyt on käden ulottuvilla.
Vastuullisuus kuuluu liiketoiminnan ytimeen – ja tarjoaa kilpailuetua
Vastuullisuutta ei kannata ajatella kulueränä. Se on investointi asiakkaisiin, markkina-asemaan, työnantajamielikuvaan ja ennen kaikkea tulevaisuuteen. Kun asiakkaat arvostavat läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta, yritykset, jotka uskaltavat kertoa teoistaan avoimesti, erottuvat edukseen.
Ja hyvä uutinen on tämä: vastuullisuus syntyy pitkälti arjen valinnoista. Se voi tarkoittaa järkeviä hankintoja, parempaa ruokalistasuunnittelua, energiatehokkaita ratkaisuja, henkilöstön osaamisen kehittämistä tai viestinnän selkeyttämistä. Kyse ei ole suurista loikista, vaan pienistä parannuksista, jotka yhdessä rakentavat vahvan pohjan yrityksen maineelle ja tulevaisuudelle.
Positiivinen kädenjälki – tee enemmän hyvää kuin pahaa
Usein puhumme siitä, miten pienentää jalanjälkeä. Sekin on tärkeää, mutta ruokaketjun yrityksillä on valtava mahdollisuus tehdä myös hyvää – ja juuri sitä positiivinen kädenjälki tarkoittaa.
Se voi olla:
- lähiruuan käytön lisäämistä
- laadukasta, ravitsemuksellista ruokatarjontaa
- paikallisen yhteisön tukemista
- ympäristöystävällisten valintojen mahdollistamista
- vastuullisuudesta puhumista niin, että se innostaa myös muita
Positiivinen kädenjälki on palkitsevaa, koska sen vaikutukset ovat heti nähtävissä – ja siitä viestiminen on inspiroivaa.
Vihervaiteliaisuus ei ratkaise mitään – avoimuus ja tarina ratkaisee
Moni yritys epäröi kertoa vastuullisuusteoistaan viherpesukeskustelun pelossa, mutta hiljaisuus on menetetty mahdollisuus. Asiakkaat voivat arvostaa vain sellaista, minkä he näkevät. Rehellisyys, selkeys ja todennettavat faktat rakentavat luottamusta, eikä täydellisyyttä edellytetä – tärkeämpää on kertoa avoimesti, mitä tehdään nyt ja mihin pyritään. Avoimuus tekee vastuullisuustyöstä uskottavaa ja innostaa myös muita.
Vastuullisuustekoja syntyy pienistä askelista – ja niistä kannattaa puhua
Hiilineutraalisuuden tavoittelun voi aloittaa jo perusasioiden tarkastelusta: energiankulutuksesta, raaka-ainevalinnoista, kuljetuksista ja hävikistä. Kun suurimmat päästölähteet tunnistaa, voi edetä pala kerrallaan. Samalla ruokaketjun sivuvirroista löytyy runsaasti mahdollisuuksia: ylijäämän hyödyntäminen, biojätteen valjastaminen energiaksi ja fiksut pakkausratkaisut säästävät sekä ympäristöä että kustannuksia. Nopeita vaikutuksia syntyy erityisesti energian, veden ja hävikin hallinnasta – käytännöistä, jotka ovat helppoja ottaa käyttöön heti. Nämä teot muodostavat yritykselle konkreettisen positiivisen kädenjäljen, jonka esiin tuominen tekee vastuullisuudesta näkyvää ja merkityksellistä.
Kestävä ruokatarjonta – yhteinen suunta, yhteinen tarina
Kestävän ruokatarjonnan periaatteet yhdistävät koko ketjun:
- ympäristövaikutusten minimointi
- laadukas ja terveellinen ruoka
- paikallisuus ja läpinäkyvyys
- kiertotalouden vahvistaminen
Kun nämä periaatteet ohjaavat arjen valintoja, yritys tekee enemmän kuin kestävää työtä – se rakentaa yhteistä tarinaa alueen ruokakulttuurista.
Nyt on oikea hetki aloittaa
Vastuullisuus ei ole pikajuoksu, vaan yhdessä rakennettava matka. Ja juuri nyt ruokaketjun yrityksillä on erinomainen mahdollisuus olla suunnannäyttäjiä. Pienet askeleet riittävät: yksi muutos reseptissä, valinta energiankäyttöön, avoimempi viesti asiakkaille – jokainen niistä vie eteenpäin.
Tee mitä sanot, sano mitä teet!
Sillä pääsee jo pitkälle – ja siitä syntyy positiivinen kädenjälki, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen.
Tervetuloa hyödyntämään Makuja Pohjois-Savosta!
Tutustu Makuja Pohjois-Savosta tietokortteihin, joilla pääset kätevästi alkuun ja olet omalta osaltasi rakentamassa kestävä ruokajärjestelmää. Nämä tietokortit kokoaa yhteen näkökulmia, kokemuksia ja vinkkejä, jotka osoittavat, miten kestävä ruokajärjestelmä voidaan rakentaa ruohonjuuritasolta alkaen. Se on kutsu yhteistyöhön – kaikille, jotka haluavat olla osa muutosta: tuottajille, ravintoloille, julkisille keittiöille, päättäjille ja kuluttajille:

Toivomme, että tämä julkaisu inspiroi, herättää keskustelua ja ennen kaikkea kannustaa tekoihin. Kestävä ruokaketju ei synny itsestään – se rakennetaan yhdessä, pala palalta, lautaselta lautaselle.
Tietokortit on tuotettu Lähituotteilla makua lautaselle –hankkeessa, jossa tuetaan koko pohjoissavolaisen ruokaketjun verkostoitumista, lähiruuan käyttöä ja saavutettavuutta ammattikeittiöissä sekä uusia ruokainnovaatioita. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta ja sitä toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon ammattiopisto, Palvelualan Opisto Kuopio ja Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgria Itä-Suomi. Hankkeen toteutusaika on 1.2.2024-28.2.2026.
Lisätietoja: Projektipäällikkö Hannaleena Uhlbäck-Ropponen, p.0447855580, hannaleena.uhlback-ropponen@savonia.fi

